Alpair 6 kuuntelukokemuksia

Valmis kaiutin

Kaiuttimet ovat vihdoin lopullisessa muodossaan (ainakin toistaiseksi). On aika ottaa kaiuttimet hieman tarkempaan syyniin. Basso-osan säätämiseen ja kaiuttimien sijoittelun kokeiluun on käytetty lukuisia tunteja eri äänitteiden ja pistetaajuuksia parissa. Ensivaikutelma on, että kotelon parempi tiivistäminen ja vaimentaminen on auttanut saundin kireyteen. Vaikuttaa siltä, että kireys on vähentynyt vielä kuunnellessa lisää. Vaikea sanoa johtuuko tämä tottumisesta ääneen vai muuttuuko elementin luonne sisäänajossa.

Kautinta on vaikea verrata rinnan perinteisen 2-tie kaittimen kanssa. Ääni on vain niin eri maailmasta. Molemmissa on toki hyvät puolensa. Alpair 6:ssa on huomattavasti sävykkäämpi ja kokonaisuutena tarkempi ääni kuin vertailukaiutimessa. Äänitteistä löytyy täysin uusia elämyksiä. Toisaalta kääntöpuolena on, että elementti ei pysy yhtä hyvin perässä rankimissa stadionrokin rytkeessä kuin vertailukaiutin. Tämä koskee siis alempaa keskialuetta, ei erillistä basso-osaa. Basso-osasto on paremmin kontrollissa kuin koskaan aikaisemmin tässä huoneessa.

Diskantit ovat hieman vaimeammat kuin vertailu kaiuttimissa, mikä vie ripauksen ilmavuutta pois. Kokonaisuutena kuitenkin hienon sävykäs ja mukaansatempaava saundi, jota ei helpolla löydä samalla tapaa perinteisistä monitiekaiuttimista.

Koekuuntelussa toimivat saman vanhat laitteet eli Rotal RSP-1570 -etunen, Audiolab 8000X7 -pääte ja äänilähteenä tietokone Nuforcen DAC:n kautta ja vertailukaiuttimena Harrin kaiutin 6.